Yhdenvertaisuus työelämässä

Yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaissopimus turvaavat myös vammaisille henkilöille yhdenvertaisen kohtelun työelämässä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että sinulla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vammattomilla samassa asemassa olevilla kollegoillasi.

Yhdenvertaisen kohtelun oikeus ulottuu myös työnhakuun. Sinulla on oikeus tulla valituksi tehtävään, johon olet osaamisesi, työkokemuksesi ja koulutuksesi perusteella hakijoista pätevin. Työnantajalla on myös mahdollisuus soveltaa rekrytointitilanteessa positiivisen erityiskohtelun periaatetta. Hän voi valita työtehtävään vaikeammin työllistyvän henkilön, jos hänen osaamisensa on samalla tasolla kuin muilla hakijoilla.

Jaana Tiiri kertoo mitä ei saa ja mitä pitää kysyä työhaastattelussa sekä omia kokemuksiaan haastattelutilanteista: 

Tukea työllistymiseen

Sinulla on vamman tai sairauden perusteella oikeus saada erityistä tukea työllistymiseen. Myös tulevalla työnantajallasi on oikeus saada mahdollisesti tukea palkkaamiseesi tai kohtuullisten mukautusten tekemiseen. Kohtuulliset mukautukset tarkoittavat niitä työtapojen ja työympäristön muutoksia, jotka ovat välttämättömiä työssä selviytymisesi tai työkykysi säilymisen kannalta.

Työhaastattelussa selvitetään kykyjäsi ja osaamistasi tarjolla olevassa työtehtävässä. Sinun tehtäväsi on kyetä tuomaan esiin osaamisesi ja ne käytettävissä olevat apuvälineet, mukautukset tai muut ratkaisut, jotka sitä tukevat.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajaa tekemään kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Kohtuullisista mukautuksista kieltäytyminen on syrjintää.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai muun terveydellisen syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ-, opiskelu- ja ansiokyky.

Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta,  koulutusta tai tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat työeläkelaitos, vahinkovakuuttaja tai Kela.

Työtapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa vammautuneille korkeakoulutetuille henkilöille ammatillisen kuntoutuksen korvaa yleensä vakuutusyhtiö. Kysymykseen tulevat ainakin työkokeilut ja työhönvalmennus. Yleensä vakuutusyhtiöt korvaavat myös apuvälineet ja muutostyöt työpaikoille. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet järjestää yleensä yksityinen yritys vakuutusyhtiöiden toimeksiannosta.

Vapaa-ajalla vammautuneiden, jo pidempään työelämässä olleiden tulisi selvittää myös työeläkekuntoutuksen järjestämisvastuu ammatillisessa kuntoutuksessa.

Ansiotulon ja sosiaaliturvan yhdistäminen

Jos pystyt työskentelemään vain osa-aikaisesti tai saat osa-aikaisen työsuhteen, toimeentulosi koostuu työtulosta ja sovitellusta työttömyysturvasta. Yli 300 euron työtulot vaikuttavat työttömyysturvaan. Soviteltua työttömyysetuutta voi saada osa-aikatyön, sivutoimisen yrittäjyyden tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen työn tai yrittäjyyden ajalta.

Työkyvyttömyyseläkkeellä voi ansaita 976,59 e/kk (bruttona v. 2024) ilman, että tulot vaikuttavat eläkkeen maksuun. Mikäli työkyvyttömyyseläkkeesi maksaa työeläkeyhtiö, selvitä ansiotulorajasi sieltä. Työkyvyttömyyseläkeen voi jättää lepäämään enintään kahden vuoden työskentelyn ajaksi. Jos eläkepäätös sen jälkeen lakkautetaan, uusi työkyvyttömyyseläke vaatii uutta työkyvyn arviointia.

Kelan myöntämää vammaistukea maksetaan vamman aiheuttaman haitta-asteen ja vammasta johtuvien erityiskustannusten perusteella. Työtulot eivät vaikuta vammaistuen myöntämiseen tai maksettavaan summaan.