Kohtuulliset mukautukset

Kohtuulliset mukautukset ovat nimensä mukaisesti kohtuullisia. Niiden toteuttamista edellytetään tasolla, joka ei aiheuta työnantajalle kohtuuttomia rasitteita. Kohtuulliset mukautukset edistävät vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja oikeutta työhön. Ne mahdollistavat myös vammaisen henkilön osaamisen hyödyntämisen yrityksen liiketoiminnassa. Laki yhdenvertaisuudesta velvoittaa työnantajia tekemään kohtuullisia mukautuksia. Kohtuullisista mukautuksista kieltäytyminen on yhdenvertaisuuslain mukaisesti syrjintää.

Invalidiliiton lakimies Henri Gustafsson antaa lakiteknistä näkökulmaa kohtuullisiin mukautuksiin.

Mukautusten kohtuullisuuden arvioinnissa otetaan huomioon työntekijän tarpeiden lisäksi työnantajaorganisaation koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus. Näiden lisäksi arvioidaan myös mukautusten kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. On hyvä muistaa, ettei kaikista mukautuksista välttämättä aiheudu kustannuksia työnantajalle. Kohtuulliset mukautukset eivät poista henkilön tavanomaisia velvollisuuksia työntekijänä.

Esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista

Työnhakija tai työntekijä on paras asiantuntija arvioimaan tarvitsemiaan mukautuksia. Tarvittaessa hän voi kysyä neuvoa fysio- tai toimintaterapeutilta tai muulta sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiselta. Työnantaja puolestaan tuntee työyhteisön tavat toimia. Niistä kannattaa kertoa työntekijälle kohtuullisten mukautusten tarvetta arvioitaessa.

Tunnetuimpia kohtuullisia mukautuksia ovat työympäristöön tehtävät saavutettavuusmuutokset kuten pyörätuoliluiskat, sähköovet, hissi, esteetön wc tai korkeussäädettävät pöydät, jotka helpottavat liikuntavammaisen henkilön toimimista työpaikalla. Aistivammaisten henkilöiden tarvitsemia kohtuullisia mukautuksia ovat esimerkiksi induktiosilmukka, värikontrastit ja valaistusmuutokset.

Kohtuullisia mukautuksia ovat myös esimerkiksi työpisteen rauhallinen sijainti, parkkipaikan sijainti lähellä ulko-ovea, joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön sekä työn tauottaminen (lepotilan järjestäminen) tai työtehtävien räätälöinti työntekijän toimintakyvyn ja osaamisen mukaan.